Välinepakki 8. Case temppurata

Tapahtumaturvallisuus temppurata

Turvallisuusriskit

-       jotain on tapahtunut (kuvaus)

-       opiskelijat miettivät  a) mitä olisi pitänyt tehdä ennakkoon b) mitä pitää tehdä, kun vahinko on jo tapahtunut.

Toteutetaan temppuratana, eli useita case-esimerkkipisteitä eri puolilla tilaa. Opiskelijat kiertävät pienissä ryhmissä ratkaisemassa ongelmia.
Tulosten läpikäynti: kokoonnutaan yhteiseen tilaan. Opettaja heittä pallon tms. ensimmäiselle vastaajaryhmälle. Vastauksista keskustellaan tarpeen mukaan. Vastaaja ryhmä heittää pallon seuraavalle ryhmälle. Jatketaan, kunnes kaikki caset on käyty läpi.

Case opetusmenetelmä muistiinpanoja:

Opiskelijat käsittelevät esimerkkitapauksia ja soveltavat aikaisempia kokemuksiaan : uuden ja vanhan tiedon yhdistäminen

-       opiskelijakeskeinen, aktivointi, luovuus

-       alkuperänä tarinat, kokemukset

Vaatii opettajalta tarkan suunnittelun > esimerkin portaittainen kehitys, ohjeistus

Kliinisen kokemuksen ja teoreettisen tiedon yhdistäminen

Suurien kokonaisuuksien hallinta, uuden tiedon käyttöönotto ja soveltaminen

Ongelmanratkaisutaidon kehittäminen

Innovoivat johtopäätökset ja ajattelutavat

Aihepiirin tuntemus

Tavoitteiden selkeys

Tapauksen kehittäminen

Motivointi

Opiskelijoiden tietoja vastaava case

Opettajan pidettävä langat käsisään

Opettajan ja opiskelijan vastavuoroisuus

Tehtävänanto (esitiedot) ja apusanat, jotka kumpuavat aikaisemmasta oppimisesta.

Tukikysymykset (esim ovatko annetut esitiedot tarpeeksi kattavia. Mitä muita tietoja tarvitaan?)

Välinepakki 7. Arvioinnin oppimisklinikka

Ryhmien koko 4-5 henkeä.
1. Jokainen ryhmässä kirjoittaa lapulle yhden kysymyksen, joka annetussa aiheessa askarruttaa. Esim. kun kyse on arvioinnista, niin kysymykseni oli: Miten saan tenttiarviointiin käytetyn ajan mahdollisimman tehokkaaksi, niin että arvioinnissa kuitenkin säilyy henkilökohtaisuus?
2. Kukin ryhmässä laittaa oman kysymyksensä yhteiseen kippoon.
3. Ryhmäläiset nostavat vuoron perään kiposta yhden kysymyksen ( ei omaa).

Kysymyksen nostaja lukee kysymyksen ääneen muille ja vastaa kysymykseen ensimmäisenä. Tämän jälkeen kukin vuorollaan kertoo oman vastuksensa/ehdotuksensa/kokemuksensa.  Myös kysyjä itse. Kysymyksen tekijä kirjaa vastukset ja huomiot ylös itselleen.

4. Aikaa yhdelle kysymykselle, vastauksille ja kysymyksen yhteenvedolle on 15 minuuttia. Kun aika  on käytetty siirrytään seuraavaan kysymykseen.
5. Kun kaikki kysymykset on käyty läpi, pidetään kaikkien ryhmien yhteenveto. Yhteenveto kokoaa LYHYESTI klinikan kokemukset ja HELMET, jotka halutaan jakaa muille.

Kysymykseeni "Miten palautteen antamista voi tehostaa?" saatuja vastauksia:
- tehtävänannon tehokkuus ja selkeä muotoilu johtaa ytimekkääseen vastaukseen (joka on helppo lukea ja arvioida).
- palautteen formalisointi, josta joku osa on yksilöllistä.
- palautteessa keskitytään yhteen huippuun (kehu) ja yhteen kehityskohteeseen.
- vertaisarvionti.
- puhuttu palaute/arviointi, esim. nauhoituksena (Screen-o-matic, Explain everything ja Showme)
- henkilökohtainen palaute face-to-face. Esim tentin jälkeen 10-15 min jokaisen opiskelijan kanssa. Opettaja lukee palautuksen samalla ja opiskelija voi kommentoida ja kysyä. Aikaa kuluu yhtäpaljon tai vähemmän, kuin lukiessa ja kirjoitettua palautetta antaessa.

Keskustelun helmi-ideoita
ARVIOINNIN ARVIOINTI > Ongelma: opiskelijat eivät suhtaudu arviointiin vakavasti. Ratkaisu > arviointi on yksi tehtävä muiden joukossa, eli arvioinnista tulee palaute ja se vaikuttaa arvosanaan. Haaste > arviointia pitää ohjeistaa, jotta se onnistuu.

ARVIOINNIN MOTIVOINTI > Ongelma: opiskelijat eivät ymmärrä, miksi heidän pitäisi arvioida. Ratkaisu > motivointi: Arvioiminen ja arvioitavana oleminen ovat taitoja, joita tarvitaan työelämässä. Eli yhtymäkohdat työelämään. Esim. laadunarviointi.

FIILISRAPORTIT > Ongelma: keskitytään liikaa asiasisältöön. Ratkaisu > välillä myös fiilisraportteja, miltä tuntui, miltä tuntuu, mikä meininki?