Välinepakki 11: Sisäinen motivaatio

Tänään vietimme kaksituntisen Filosofian Akatemian Karoliina Jarenkon kanssa. Aiheena oli sisäinen motivaatio ja oman työn tuunaus. 

Koska ainakin tällä hetkellä olen jo valmiiksi sisäisesti motivoitunut ja saan toimia työyhteisössä, jossa oman työn tuunaaminenkin on sallittua, mietin tuntien antia opiskelijoiden kautta:

miten voin jokaisen opiskelujakson aikana vahvistaa heidän motivaatiotaan.

Voin tietysti opettaa asiat parhaan kykyni mukaan. (Opettaa = tuoda heille oman osaamiseni asiasta ja saada heidät luomaan oma näkemyksensä ja osaaminen.)

Olkoon tämän päivän sovellettu oppi työkalupakki 11.

Motivaation etsiminen/löytäminen/todentaminen opintojakson alussa. Eli kukin opiskelija miettii omien lähtökohtiensa kautta kuvan kolmikenttää ja vastaa kysymykseen: Mistä löydän vapauden, vastuun ja virtauksen tälle jaksolle?

Koska sisäinen motivaatio on jokaisen itse löydettävä. Ulkoisen motivaation keinojen miettiminen lankeaa sitten minulle.

Lainaus Karoliina Jarenkon luentoaineistosta.

Työkalupakkiin voi vielä heittää Jarenkon vinkkaamaan sivuston Authentic Happiness, josta löytyy monenlaisia testejä vaikka omien vahvuusalueiden tai onnellisuuden "testaamiseksi".

Paikalla on väliä

Metropolia elää uudistuvien kampusten aikaa. Säästöpolitiikasta on siis hyötyäkin, ympäri pääkaupunkiseutua olevia yksiköitä järjestetään nyt neljään tiiviiseen kampukseen. Osa tulee olemaan ihan uutta (Myllypuro) ja osassa hyödynnetään vanhaa. Omalle kohdalle osuu kulttuurin kampus, joka nyt on hajallaan Vantaalla ja Helsingissä.

Tulevaisuudessa kulttuuri siirtyy Arabiaan, mutta kahteen eri rakennukseen. Olen seurannut kampussuunnitelmia tiiviisti (osan aikaa kampustyöryhmässä). Yksi asia on mietityttänyt: keskustelu pysyy neliöissä. Kuinka monta neiliötä kenelläkin on nyt ja kuinka paljon on mahdollista saada tulevaisuudessa. Tiukkaa vääntöä, sillä löysät pitää saada pois taloutta rasittamasta -eikä siinä mitään vikaa.

Ehkä en ole vain osunut paikalle, kun on puhuttu tulevaisuuden pedagogiikasta yhdistettynä tiloihin. Miten ja missä sitä tehdään. Alustavissa havainnekuvissa on näytetty, miten opiskelijoiden tuolit ja pöydät saa aseteltua eri kokoisiin luokkatiloihin: riveihin ja ryhmiin.

Muistan miten jännittävää oli, kun vuonna 1970 innostunut opettajamme siirsi pulpettirivit neljän hengen ryhmiksi. Nyt 2015 opiskelijamme istuvat enimmäkseen yhä näissä samoissa riveissä tai ryhmissä.

Silmäilin Miia Pyykösen gradua Jyväskylän yliopistoon. Hän oli haastatellut ysiluokkalaisia heidän luokkatilatoiveistaan. Ne olivat ihan samanlaisia, kuin omien aikuisopiskelijoidemme haaveet inspiroivista oppimistiloista. Muutoksiin reagointi, muunneltavuus, osallisuuden ja toimijuuden kokeminen, vuorovaikutus, aihekohtaisuus, viihtyvyys jne.  Värit ja sohvat!

Kuva on Palvelumuotoilun jaksolta. Opiskelijat havainnoivat ympäristöä ja tekivät useita pikapienoismalleja, joissa etsittiin ideoita uudenlaiseen oppimisympäristöön. Siirettäviä seinäkkeitä, värejä, interaktiivisia pintoja, penkkejä, pystypöytiä... Luovia tiloja luoville ihmisille.

Mietin miten itse sijoittuisin tilaan. Missä on se "etuosa", jossa voin tepastella ja hipelöidä powerpoint sivujen vaihtonäppäintä? Kuinka saan herätettyä opiskelijoiden huomion, kun he keskittyvät lampaankarvaraheilaan. Vai pitäisikö minunkin tehdä toisin?