Välineitä pursuaa nyt ovista ja ikkunoista. Se olikin päivän teema.
Tässä yksi, jossa pääsee purkamaan tiedollisen annin lisäksi myös tuntoja ja tunteita:
* opiskelija kirjoittaa lapulle positiivisen ja negatiivisen kokemuksen päivän ajalta (tms. määritellyltä jaksolta).
* laput laitetaan kiertämään ryhmässä.
* muut kommentoivat (kirjoittaen/kertoen) mitä kertoja kommentoijan mielestä oppi/voi oppia asiasta.
keskiviikko 26. helmikuuta 2014
tiistai 25. helmikuuta 2014
Käsin kirjoittamisesta ja rinnakkaissuunnittelusta
Teen mieluiten muistiinpanoja vihkoon. Pidän käsityöstä ja koneella tulee mielestäni liian mekaanista jälkeä.
Käsin kirjoittaminen ei tutkimuksien mukaan haittaa keskittymistä yhtä paljon, kuin koneella näpyttäminen.
Aivotutkijat pitävät käsin kirjoittamista tärkeänä. MTV:n New York Timesiin viittaava artikkeli keskittyy lapsiin. Koska lapsen kyky oppia on ylipäänsäkin ihanteellinen -ja siinä suhteessa pysyisin mieluusti ikuisena lapsena- uskon tutkijoita.
Haaste on, miten saada opiskelijat kirjoittamaan käsin -edes välillä. Fläppitaulut, post it -laput ovat hyvänä apuna. Pidän erityisesti itse SUUREEN MITTAKAAVAAN tekemisestä, sillä siinä tulee mukaan fyysisyys. Pitää nousta seisomaan tai könytä pitkin lattioita.
Pienen mittakaavan muistiinpanot Haaga-Heliassa 25.2:
Päivän sana oli RINNAKKAISSUUNNITTELU.
Alla yksi esimerkki rinnakkaissuunnittelusta.
Vasemmassa sarakkeessa lukee mitä opettaja tekee yhden opetusjakson aikana. Mielikuva voi olla hyvinkin vaihteleva. On keskustelua, erillaisia tehtäviä, opettaja käyttää monipuolisia välineitä, opettaja istuu, seisoo, liikkuu tilassa.
Oikeassa sarakkeessa on opiskelijan toiminta. Opiskelija istuu ja kuuntelee. Saa välillä sanoa jotain, kirjoittaa muistiinpanoja (istuen paikoillaan) ja sitten taas kuuntelee.
Käsin kirjoittaminen ei tutkimuksien mukaan haittaa keskittymistä yhtä paljon, kuin koneella näpyttäminen.
Aivotutkijat pitävät käsin kirjoittamista tärkeänä. MTV:n New York Timesiin viittaava artikkeli keskittyy lapsiin. Koska lapsen kyky oppia on ylipäänsäkin ihanteellinen -ja siinä suhteessa pysyisin mieluusti ikuisena lapsena- uskon tutkijoita.
Haaste on, miten saada opiskelijat kirjoittamaan käsin -edes välillä. Fläppitaulut, post it -laput ovat hyvänä apuna. Pidän erityisesti itse SUUREEN MITTAKAAVAAN tekemisestä, sillä siinä tulee mukaan fyysisyys. Pitää nousta seisomaan tai könytä pitkin lattioita.
Pienen mittakaavan muistiinpanot Haaga-Heliassa 25.2:
Päivän sana oli RINNAKKAISSUUNNITTELU.
Alla yksi esimerkki rinnakkaissuunnittelusta.
Vasemmassa sarakkeessa lukee mitä opettaja tekee yhden opetusjakson aikana. Mielikuva voi olla hyvinkin vaihteleva. On keskustelua, erillaisia tehtäviä, opettaja käyttää monipuolisia välineitä, opettaja istuu, seisoo, liikkuu tilassa.
Oikeassa sarakkeessa on opiskelijan toiminta. Opiskelija istuu ja kuuntelee. Saa välillä sanoa jotain, kirjoittaa muistiinpanoja (istuen paikoillaan) ja sitten taas kuuntelee.
Kiitos Haaga-Helian Metropolian Sosiaali- ja terveysalan lehtorille esimerkistä. |
Tunnisteet:
aivotutkimus,
käsin kirjoittaminen,
rinnakkassuunnittelu
Välinepakki 2. Aktivoiva luento: ajatus- ja minuuttipaperit
Aktiovoiva luento
Ajatuspaperit
Luennon lomassa aika-ajoin kysymyksiä, joihin ryhmä vastaa kukin yksilöinä (yhteinen iso paperi), jonka jälkeen ryhmä keskustelee lyhyesti vastauksista. Luennoitsija kysyy 1-2 ryhmältä ajatuksia.
Minuuttipaperit
Luennon jälkeen jaetaan kysymyspaperit:
- Mikä jäi parhaiten mieleen?
- Mikä esityksessä oli herättävintä?
- Mitä luennon asioista voit suoraan hyödyntää työssäsi?
- Mitkä ajatukset synnyttivät eniten vastustusta/kannatusta suhteessa omaan ajatteluusi?
- Mikä oli mielestäsi luennon tärkein tavoite?
Kullekin ryhmälle jaetaan yksi kysymys. Jokainen vastaa yksilönä. Vastauksista tehdään kooste (luennoija).
Ajatuspaperit
Luennon lomassa aika-ajoin kysymyksiä, joihin ryhmä vastaa kukin yksilöinä (yhteinen iso paperi), jonka jälkeen ryhmä keskustelee lyhyesti vastauksista. Luennoitsija kysyy 1-2 ryhmältä ajatuksia.
Minuuttipaperit
Luennon jälkeen jaetaan kysymyspaperit:
- Mikä jäi parhaiten mieleen?
- Mikä esityksessä oli herättävintä?
- Mitä luennon asioista voit suoraan hyödyntää työssäsi?
- Mitkä ajatukset synnyttivät eniten vastustusta/kannatusta suhteessa omaan ajatteluusi?
- Mikä oli mielestäsi luennon tärkein tavoite?
Kullekin ryhmälle jaetaan yksi kysymys. Jokainen vastaa yksilönä. Vastauksista tehdään kooste (luennoija).
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)