Ei tässä ihan sataa, mutta muistiinpanoja psykologian tohtori
Susan M. Weinschenkin kirjasta " 100 things every designer needs to know about people". Kirja on suunniteltu webbi-suunnittelijoille, mutta sopii perusasioiden kertaamiseen monessa muussakin asiassa. Kuten vaikka luentoja tai tehtäviä suunnitellessa.
Miten ihmiset lukevat?
* Ihmiset ymmärtävät (käsittelevät) lukemaansa aikaisempien kokemuksien perusteella, kuin myös kulloisenkin näkökulman tai annettujen ohjeiden perusteella. Ei kuitenkaan pidä olettaa että he muistavat tarkoin määriteltyjä yksityiskohtia lukemastaan.
Osikointi on erityisen tärkeää.
* Lukeminen tietokoneen ruudulta on työläämpä kuin paperista lukeminen.
Miten ihmiset muistavat?
* Työmuisti on herkkä häiriöille. Liian monta yhtäaikaista aistiärsykettä estää työmuistia toimimasta.
*
Neljä asiaa kerralla on sopiva pala pureskeltavaksi ja omaksuttavaksi. Jos tämä ei riitä, jaa sisältöä pienemmiksi ryhmiksi.
* Oppiminen ja ymmärtäminen on helpompaa, jos asian voi kytkeä malliin (skeemaan), joka vastaanottajalla on jo hallussa.
* Käytä konreettisia termejä ja ikonisia kuvia, ne on helpompi muistaa. Älä häiritse (keskeytä ihmisen lukemista), jos haluat, että joku asia jää mieleen. Presentaation keskellä olevat asiat jäävät heikoiten mieleen -tärkeät asiat alkuun ja loppuun.
Miten ihmiset ajattelevat ?
*
Ihmiset pystyvät keskittymään vain hetken. Oleta jo lähtökohtaisesti, että mieli vaeltaa usein sinne tänne. Palaute, mahdollisuus palata taaksepäin auttaa.
* Syvään juurtuneita uskomuksia on vaikea muuttaa. Paras tapa muuttaa uskomuksia on saada joku sitoutumaan johonkin hyvin pieneen muutokseen. Ihminen tarttuu tiukemmin omiin uskomuksiin, jos hänelle sanotaan, että ne eivät ole loogisia, pitäviä tai hyviä valintoja (mitä epävarmempi ihminen on sitä enemmän hän puolustaa omia uskomuksiaan).
*
Ihmiset prosessoivat tietoa parhaiten tarinan muodossa. Tarina pähkinänkuoressa: Puiteet/ympäristö, henkilöhahmot, tilanne/konflikti, ratkaisu. Tarinat muodostavat ihmisten mielessä syy-seuraus suhteita silloinkin, kun niitä itse tarinassa ei selkeästi kerrota.
*
Ihmiset oppivat esimerkkien kautta. Eli, älä pelkästän kerro, mitä pitäisi tehdä, näytä. Kuvat ja screen shotit ovat hyvä tuki, lyhyet videot vielä parempi.
*
Ihmiset mielellään ryhmittelevät/luokittelevat asioita. Jos kategorisoimatonta tietoa on paljon ihminen hukkuu tietoon ja yrittää ryhmitellä sen itse. (Neljän muistettavan asian sääntö.)
* Kerro tehtävään tms. käytössä oleva aika etukäteen, ihmiset osaavat toimia paremmin sen mukaisesti. Jos iso tehtävä/haaste jaa aika/tehtävä lyhyempiin jaksoihin. Jos ihmisellä on paine ajan vähyydestä, hän ei auta mielellään muita.
* On neljä tapaa olla luova: harkitseva
deliberate ja kognitiivinen (Thomas Edison), harkitseva ja tunnepitoinen
emotional (Ahaa elämys), spontaani ja kognitiivinen (Newton & omena), spontaani ja tunnepitoinen (taiteilija). Jos annettu tehtävä edellyttää harkitsevaa ja kognitiivista luovuutta,
tarvitaan tietoa ja aikaa -rauhaa suorittaa tehtävä. Spontaani ja kongnitiivinen tehtävänratkaisu vaatii mahdollisuutta olla poissa työpaikalta. Spontaanin ja tunnepitoisen ratkaisua on vaikea suunnitella etukäteen.
*
Flow-tila vaatii: ihmisen mahdollisuutta omaan kontrolliin, tavoitteen sopivaa haastavuutta (ei liian vaikeaa, mutta ei liian helppo, ts. ratkaistavissa oleva haaste), mahdollisuutta palautteen saamiseen, häiriötekijöiden eliminoimista.
Kuinka ihmiset keskittävät tarkkaavaisuutensa?
*
Ihmiset keskittävät huomionsa yhteen asiaan kerrallaan. Alitajunta skannaa ympäristöstä kokoajan tiettyjä asioita: oman nimi sekä asiat, jotka liittyvät ruokaan, seksiin ja vaaraan.
* Huomiota (esim. luento) materiaaleissa saa kuvien, värien, koon, animaatioiden, videoiden ja äänien avulla. Jos joku asia on erittäin tärkeä, pidetään ko. informaatiota esillä 10 kertaa kauemmin, kuin miltä itsestä aluksi tuntuisi.
*
Yhtämittainen huomio kestää noin 10 minuuttia. Pidä demot ja oppitunnit 7 minuuttisina tai alle (kun puhutaan nettimaailmasta). Jos aika on pitempi, jaksota, kerro uusi asia.
* Päätä mitä ovat merkittävät asiat.
Suunnittele niin, että merkittävät asiat tulevat selväksi (vert. luennon keskivaihe jää todennäköisesti unohduksiin nopeasti).
*
Ihmiset eivat osaa multitaskata. Ne, jotka pitävät itseään hyvinä tekemään monta asiaa yhtäaikaa, ovat todennäköisesti huonoimpia siinä. Nuoret eivät ole asiassa vanhoja parempia. Eli, vältä pakottamasta tekemään samaan aikaan useita asioita. Jos niin pitää tehdä, ole valmis siihen, että virheitä tulee paljon.
* Jotta ihminen kiinnittää huomiota johonkin, hänen täytyy ensin havaita/käsittää asia. Ts. Näkö: voit korkelta paikalta pimeässä nähdä kynttilän palavan yli 40km päästä. Ääni: hiljaisessa tilassa voit kuulla kellon tikittävän 6 metrin päästä. Haju: voi haistaa tipan hajuvettä 800m2 hallissa. Tunto: voit tuntea hiuksen kosketuksen ihoillasi. Maku: maistat lusikallisen sokeria 8 litrassa vettä.
Mikä motivoi ihmisiä?
*
Ihmiset ovat sitä motivoituneempia, mitä lähempänä päämäärä on. (Tähän perustuvat esim kahviloiden ja kirjakauppojen kerää 10 leimaa kortit). Kun pystyy seuraamaan edistymistä motivaatio pysyy yllä.
* "Palkinnon" pitää olla jotain, mitä kohderyhmä todella haluaa/tarvitsee.
* Aivoissa kehittyvä dopamiini vaikuttaa mielihyvän tunteeseen ja tunteiden säätelyyn. Sillä on merkitystä myös ajatteluun, liikkumiseen, motivaatioon, nukkumiseen, etsimimiseen ja palkitsevuuden tunteeseen. Twitter, sähköpostien kokoaikainen tarkkailu, netissä vaeltelu tuottavat kaikki domapaniimia. Siis, ihmiset ovat motivoituneita etsimään tietoa. Mitä helpommaksi tiedon etsiminen tehdään, sitä sitoutuneempia ihmiset ovat siihen.
* Dopamiinin kehitys stimuloituu, kun
tapahtuu jotain ennalta arvaamatonta (saat sähköpostiviestin, voitat raha-automaattipelissä -tekee mieli jatkaa...). Antamalla hieman tietoa saa ihmisen jatkamaan tiedon hakua. Mitä ennalta arvaamattomampaa informaatio on, sitä suurempi on halu etsiä lisää.
* Ulkoiset
extrinsic palkkiot eivät motivoi yhtä hyvin kuin sisäiset
intrinsic.
*
Ihmiset motivoituvat, kun tuntevat edistystä, hallinnan ja kontrollin tunetta. Jos tehtävä on tylsä, kerro että se on tylsä ja anna jokaisen tehdä se omalla tavallaan. Auta ihmisiä asettamaan päämääriä ja saavuttamaan ne. Näytä kuinka he edistyvät päämäärän tavoittelussa.
* Osa ihmisistä on hyviä lykäämään mielihyvän tunnetta, osalle se on vaikeampaa (syötkö suklaalevyn heti, vai säästeletkö). Ensiksi mainitut pärjäävät paremmin esim. opiskelussa.
* Ihmiset ovat luonnostaan laiskoja. Työ halutaan tehdä mahdollisimman vähällä vaivalla. Tarpeeksi hyvä on riittävä. (Opiskelussa tämä ei ole hyvä tieto, mutta sähköisten palvelujen kehittäjälle tärkeä muistettava.)
* Tapojen muodostuminen on hidasta. Pienet, helpot tehtävät auttavat tapojen muodostamisessa peremmin kuin suuret, vaativat tavoitteet.
* Ihmiset ovat motivointuneimpia kilpailemaan, kun kilpailijoita on vähemmän.Yli kymmenen "kilpailijaa" laskee motivaatiota (esim. työhaastattelu, olet sitä motivoituneempi, mitä pienempään joukkoon pääset).
*
Itsenäisyys motivoi. Eli kun voi itse tehdä ja kontroloida tekemisiään on motivoitunut.
Ihmiset ovat sosiaalisia eläimiä.
*
Vahvat siteet syntyvät alle 150 yksilön ryhmissä. Jos ryhmä on suuri, ei välttämättä synny "heimontunnetta", ihminen voi stressaantua, eristäytyä ja tuntea itsensä ulkopuoliseksi. Heikot siteen ovat kuitenkin tärkeitä > uudet asiat, uudet mahdollisuudet jne.
*
Imitoiminen ja empatia kuuluvat perusominaisuuksiin. Jos haluat vaikuttaa jonkun käyttäytymiseen, näytä esimerkkiä. Tarinat vahvistavat imitoimista ja empatiaa.
*
Yhdessä tekeminen on tärkeää siteiden muodostumiseen.
* Ihmiset valehtelevat eri välineissä eri asteisesti. Eniten puhelimessa, vähemmän käsin kirjoitetuissa viesteissä, kuin sähköpostissa. valehtelijat kirjoittavat monisanaisemmin ja käyttävät vähemmän minä- muotoa.
* Puhujan ja kuuntelijan aivot synkronosoituvat samalle tasolle. Jos haluaa, että palaute menee parhaiten perille ei kannata luottaa pelkästään kirjoitettuun tekstiin (palaute kasvokkain, tai video/audiopalaute on tehokkaampi).
* Ihmiset on "ohjelmoitu" kiinnittämään erityisesti huomiota ystäviin ja sukulaisiin -lojaalisuus on suurempi heitä kohtaan.
*
Nauru yhdistää. Jos haluat ihmisten nauravan, naura itse -nauru tarttuu.
Miten ihmiset tuntevat
* Uudet ja yllättävät asiat kiinnittävät huomiota.
*
Ihmiset ovat onnellisempia, kun heillä on sopivasti kiire.
(Ja tämä yhdistettynä luonnolliseen laiskuuteen?)
* Pastoraalimaisemat tekevät ihmiset onnelliseksi. Kun valitset kuva-aineistoja mieti tätä...
* Ihmiset tekevät nopeasti päätöksen siitä, mikä ei ole uskottavaa. Esim. visuaalisessa maailmassa vääränlainen ensivaikutelma ratkaisee.
* Musiikin kuuntelu vapauttaa dopamiinia aivoissa.
*
Mitä vaikeampi jokin asia on saavutta, sitä enemmän ihmiset pitävät siitä (kalliit käsilaukut:-).
* Ihmiset yliarvioivat reaktioitaan tuleviin tapahtumiin (esim. lottovoiton tuoma onnellisuus).
* Ihmiset tuntevat postitiivisempia tunteita tapahtumaa kohtaan ennen ja jälkeen tapahtuman, kuin sen aikana. Esim. matkan odotus - matkalla ollessa pienet pettymykset ja vastoinkäymiset laskevat positiivissutta - matkan jälkeen reissun muistot kultaantuvat. Ts. palautetta ei välttämättä kannata pyyttää heti tapahtuman aikana, se todennäkäisesti on negatiivisempaa, kuin muutama päivä tapahtuman jälkeen.
* Kun ihmiset ovat surullisia tai peloissaan he haluavat tuttuja asioita.
Ihmiset tekevät virheitä
*
To err is human, to forgive is divine. Alexander Pope.
* Kun ihminen tekee virheen:
kerro mitä hän teki. Selitä ongelma. Neuvo, kuinka virheen voi korjata. Käytä yksinkertaista kieltä ja aktiivista ääntä. Näytä esimerkki.
* Ihmiset tekevät enemmän virheitä stressaantuneena.
* Kaikki virheet eivät ole pahoja. Niistä voi oppia, niistä saattaa kehittyä uusia oivalluksia/keksintöjä.
Miten ihmiset tekevät päätöksiä?
* Suurin osa päätöksistä on tiedostamattomia. Se eri tarkoita, että ne olisivat pahoja tai irrationaalisia.
Vaikka päätökset ovat usein tiedostamattomia, ihmiset haluavat että heille tarjotaan järkiperäisiä ja loogisia syitä ratkaisuilleen.
* Alitajunta tietää ensin, tietoinen ajattelu seuraa perässä.
* Ihmiset haluavat enemmän vaihtoehtoja ja informaatiota, kuin he pystyvät käsittelemään. Kuitenkin
kolme tai neljä vaihtoehtoa on optimaalisin. Jos pitää tarjota enemmän jaa kokonaisuus osiin (voit valita kolmesta yhden ja sen sisältä kolmesta yhden).
* Ihminen yhdistää valinnanvapauden kontrollin tunteeseen.
* Ihmiset arvostavat enemmän aikaa kuin rahaa
(no, tämä ei päde Ikean tai eineksien suosion suhteen...).
*
Mieliala vaikuttaa päätöksiä tehdessä.
Näytä ensin kissavideoita!
*
Ryhmäpäätökset eivät anna oikeaa tulosta -ellei prosessia ole johdettu kunnolla, aina on niitä, jotka pyrkivät dominoimaan. Anna jokaisen ensin miettiä päätöstä yksin ja kysy häneltä kuinka luottavainen hän on omaan päätökseensä, ennenkuin he näkevät muiden mielipiteen. Anna tarpeeksi aikaa päätöksenteolle ja erimielisyyksien ratkaisemiselle.
* Ehkäistäksesi dominoivien persoonien vaikutusta, ei ryhmäpäätöksissä kannata seurata ensimmäistä päätöstä.
* Kun ihmiset ovat epävarmoja, he antavat muiden tehdä päätökset. Käytä lausuntoja, referenssejä ja tilastoja päätösten tueksi.
* Ihmiset uskovat, että muut ovat helpommin vaikutettavissa, kuin he itse.
* Ihmiset arvostavat tuotetta eniten, kun se on fyysisesti heidän edessään. Jo vitriini luo esteen. Teksti on heikoin, kuva on parempi, mutta fyysinen tuote käden ulottuvilla on paras.
Nettikauppojen suosio?
