HS vieraskynässä Sara Heinämaa ja Olli-Pekka Moisio kirjoittivat aiheesta "Opiskelijat eivät osaa arvioida opetuksen laatua". Raflaavan otsikon takana oli tutkimustietoa.
Parin päivän kuluttua tuli vastine Leena Walforsilta ja Aino Alatalolta "Opiskelijoiden äänellä on perusteltu paikkansa".
Tänään kollega kertoi teollisuuden parissa työskentelevän ystävänsä todenneen, että opettajien vähentyvät tuntiresurssit ja opiskelijoiden "valta" (minun lainausmerkkini) antaa palautetta, on kätevä tapa saada opettajat tekemään yhä parhaansa pienenevillä eväillä.
Kahdessa ensinmainitussa esimerkissä on molemmissa oma totuutensa ja ne puhuivat vähän eri asioista. Kolmas toteamus kuulostaa sekin aika osuvalta.
Arviointia pitää ohjata -oli sen kohde mikä hyvänsä.
Opiskelijan pitää tietää miksi arviointia tehdään ja mihin se vaikuttaa.
Kuten muitakin taitoja, arviointia voi opiskella.
On totta, että osa huonoja arvosanoja saaneista ja sisällön vaikeaksi kokeneista antavat huonoja arvioita (siitäs sait!). Mutta ainakin meillä arviot ovat enimmäkseen ihan reiluja, jos opiskelija kokee oman kohtelunsa reiluksi. Silloin mm. tehtävät selkeitä, arviontikriteerit tiedossa, arvioidaan asiaa ei henkilöä ja tukea tekemiseen on saatavilla. Jos vielä yleinen ilmapiiri on hyvä ja kannustava, niin aina paranee.
Tässä tekee mieli palata kirjaan "100 things every designer needs to know about people" (ks. varhaisempi blogi). Yksi luvuista kehoittaa miettimään arvioinnin ajankohtaa. Jos se on hyvin lähellä itse tapahtumaa, tuppaavat arviot olemaan negatiivisempia. On inhimillistä muistaa kaikki pienet epäkohdat, kun ne on juuri kokenut. Muutaman viikon kuluttua arviot muuttuvat positiivisemmaksi, kokonaisuus hahmottuu ja turhat nurinat unohtuvat. Siihen nähden systeemi, jossa arviot menneestä opintojaksosta pitäisi antaa välittömästi sen loputtua, on huono.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Arviointi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Arviointi. Näytä kaikki tekstit
maanantai 30. maaliskuuta 2015
Kuka saa arvioida?
maanantai 5. toukokuuta 2014
Välinepakki 7. Arvioinnin oppimisklinikka
Ryhmien koko 4-5 henkeä.
1. Jokainen ryhmässä kirjoittaa lapulle yhden kysymyksen, joka annetussa aiheessa askarruttaa. Esim. kun kyse on arvioinnista, niin kysymykseni oli: Miten saan tenttiarviointiin käytetyn ajan mahdollisimman tehokkaaksi, niin että arvioinnissa kuitenkin säilyy henkilökohtaisuus?
2. Kukin ryhmässä laittaa oman kysymyksensä yhteiseen kippoon.
3. Ryhmäläiset nostavat vuoron perään kiposta yhden kysymyksen ( ei omaa).
Kysymyksen nostaja lukee kysymyksen ääneen muille ja vastaa kysymykseen ensimmäisenä. Tämän jälkeen kukin vuorollaan kertoo oman vastuksensa/ehdotuksensa/kokemuksensa. Myös kysyjä itse. Kysymyksen tekijä kirjaa vastukset ja huomiot ylös itselleen.
4. Aikaa yhdelle kysymykselle, vastauksille ja kysymyksen yhteenvedolle on 15 minuuttia. Kun aika on käytetty siirrytään seuraavaan kysymykseen.
5. Kun kaikki kysymykset on käyty läpi, pidetään kaikkien ryhmien yhteenveto. Yhteenveto kokoaa LYHYESTI klinikan kokemukset ja HELMET, jotka halutaan jakaa muille.
Kysymykseeni "Miten palautteen antamista voi tehostaa?" saatuja vastauksia:
- tehtävänannon tehokkuus ja selkeä muotoilu johtaa ytimekkääseen vastaukseen (joka on helppo lukea ja arvioida).
- palautteen formalisointi, josta joku osa on yksilöllistä.
- palautteessa keskitytään yhteen huippuun (kehu) ja yhteen kehityskohteeseen.
- vertaisarvionti.
- puhuttu palaute/arviointi, esim. nauhoituksena (Screen-o-matic, Explain everything ja Showme)
- henkilökohtainen palaute face-to-face. Esim tentin jälkeen 10-15 min jokaisen opiskelijan kanssa. Opettaja lukee palautuksen samalla ja opiskelija voi kommentoida ja kysyä. Aikaa kuluu yhtäpaljon tai vähemmän, kuin lukiessa ja kirjoitettua palautetta antaessa.
Keskustelun helmi-ideoita
ARVIOINNIN ARVIOINTI > Ongelma: opiskelijat eivät suhtaudu arviointiin vakavasti. Ratkaisu > arviointi on yksi tehtävä muiden joukossa, eli arvioinnista tulee palaute ja se vaikuttaa arvosanaan. Haaste > arviointia pitää ohjeistaa, jotta se onnistuu.
ARVIOINNIN MOTIVOINTI > Ongelma: opiskelijat eivät ymmärrä, miksi heidän pitäisi arvioida. Ratkaisu > motivointi: Arvioiminen ja arvioitavana oleminen ovat taitoja, joita tarvitaan työelämässä. Eli yhtymäkohdat työelämään. Esim. laadunarviointi.
FIILISRAPORTIT > Ongelma: keskitytään liikaa asiasisältöön. Ratkaisu > välillä myös fiilisraportteja, miltä tuntui, miltä tuntuu, mikä meininki?
1. Jokainen ryhmässä kirjoittaa lapulle yhden kysymyksen, joka annetussa aiheessa askarruttaa. Esim. kun kyse on arvioinnista, niin kysymykseni oli: Miten saan tenttiarviointiin käytetyn ajan mahdollisimman tehokkaaksi, niin että arvioinnissa kuitenkin säilyy henkilökohtaisuus?
2. Kukin ryhmässä laittaa oman kysymyksensä yhteiseen kippoon.
3. Ryhmäläiset nostavat vuoron perään kiposta yhden kysymyksen ( ei omaa).
Kysymyksen nostaja lukee kysymyksen ääneen muille ja vastaa kysymykseen ensimmäisenä. Tämän jälkeen kukin vuorollaan kertoo oman vastuksensa/ehdotuksensa/kokemuksensa. Myös kysyjä itse. Kysymyksen tekijä kirjaa vastukset ja huomiot ylös itselleen.
4. Aikaa yhdelle kysymykselle, vastauksille ja kysymyksen yhteenvedolle on 15 minuuttia. Kun aika on käytetty siirrytään seuraavaan kysymykseen.
5. Kun kaikki kysymykset on käyty läpi, pidetään kaikkien ryhmien yhteenveto. Yhteenveto kokoaa LYHYESTI klinikan kokemukset ja HELMET, jotka halutaan jakaa muille.
Kysymykseeni "Miten palautteen antamista voi tehostaa?" saatuja vastauksia:
- tehtävänannon tehokkuus ja selkeä muotoilu johtaa ytimekkääseen vastaukseen (joka on helppo lukea ja arvioida).
- palautteen formalisointi, josta joku osa on yksilöllistä.
- palautteessa keskitytään yhteen huippuun (kehu) ja yhteen kehityskohteeseen.
- vertaisarvionti.
- puhuttu palaute/arviointi, esim. nauhoituksena (Screen-o-matic, Explain everything ja Showme)
- henkilökohtainen palaute face-to-face. Esim tentin jälkeen 10-15 min jokaisen opiskelijan kanssa. Opettaja lukee palautuksen samalla ja opiskelija voi kommentoida ja kysyä. Aikaa kuluu yhtäpaljon tai vähemmän, kuin lukiessa ja kirjoitettua palautetta antaessa.
Keskustelun helmi-ideoita
ARVIOINNIN ARVIOINTI > Ongelma: opiskelijat eivät suhtaudu arviointiin vakavasti. Ratkaisu > arviointi on yksi tehtävä muiden joukossa, eli arvioinnista tulee palaute ja se vaikuttaa arvosanaan. Haaste > arviointia pitää ohjeistaa, jotta se onnistuu.
ARVIOINNIN MOTIVOINTI > Ongelma: opiskelijat eivät ymmärrä, miksi heidän pitäisi arvioida. Ratkaisu > motivointi: Arvioiminen ja arvioitavana oleminen ovat taitoja, joita tarvitaan työelämässä. Eli yhtymäkohdat työelämään. Esim. laadunarviointi.
FIILISRAPORTIT > Ongelma: keskitytään liikaa asiasisältöön. Ratkaisu > välillä myös fiilisraportteja, miltä tuntui, miltä tuntuu, mikä meininki?
Tunnisteet:
Arviointi,
fiilisraportti,
motivointi,
Oppimisklinikka,
palaute
maanantai 28. huhtikuuta 2014
Välinepakki 6. Korjaava ja kehuva arviointi
![]() |
| Muistiinpanot Haaga-Helian luennolta. Tällä kertaa sähköisenä, vaikka yleensä suosin käsin kirjoittamista. |
Välinepakki 6
Ennakkotehtävän käyttö (vanhan kertaus, uuteen tutustuminen > opiskelija miettii mikä uudessa on vaikeaa).Opettaja poimii harhaluulot ja helmet.
KORJAAVA / KEHUVA palaute.
Tunnisteet:
Arviointi,
diagnostinen,
formatiivinen,
palaute,
summatiivinen
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)


