Aina tauon jälkeen on uuden edessä: innostuneena miettii mitä uutta voisi tehdä -ainakin minä. Joskus se fiilis menee nopeasti ohi, mutta aina sieltä joku siemen löytyy ja jää kasvamaan.
Kiitos alkukesän kurjien kelien tulin tehneeksi itselleni palveluksen: suunnittelin syksyn ensimmäisen opintojakson uudistukset suunnitelmaksi ja slideiksi. Ne muutokset vanhaan, jotka olin kirjannut edellisen kurssin jälkeen tehtäväksi omien tunnelmien ja opiskelijapalautteen jälkeen. Alkukesästä asiat olivat hyvin mielessä ja opetuksen loputtua oli myös rauhallista aikaa keskittyä.
Kuinka ollakaan, loman aikana ehdin unohtaa tehdyn työn. Ilo oli suuri, kun sitten "yllätyksekseni" löysin koneelta valmiit suunnitelmat. Pientä viilausta vailla... Tämä on ollut suunnitelmani ennenkin = tee korjaukset heti opintojakson jälkeen, kun asiat ovat tuoreessa muistissa. Syystä tai toisesta työ on kuitenkin siirtynyt.
Toisaalta on hyvä, ettei asioihin reagoi liian nopeasti, vaan on ehtinyt sulatella ja työstää ajatuksia. Ettei korjaa sitä, mikä ei oikeasti ole edes rikki, vaan johon itse on kyllästynyt.
Mitä opin? Tee muutokset nopeasti, mutta pienen harkinnan jälkeen. Jatkossa teenkin. Ehkä.
Uuden kauden alkaessa on kiva ajatella, että asiat muuttuvat parempaan päin. Vaikka sitten oma työpiste muuttuisi unelmien täyttymykseksi... Kuvassa on työkaverin kokeilu, uusia pöytiä kun emme saa, vaikka jatkuva istuminen on rasittavaa ja jopa vaarallista terveydelle. Kirjapinoilla toteutettu seisomapöytä ei osoittautunut erityisen käteväksi. Jäämme siis odottamaan uutta kampusta ja sen mukanaan tuomia monipuolisempia työskentelymahdollisuuksia. Enää 2v. Jaksaa jaksaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti