Kuva on Juhlaviikkojen raksaprojektista (2014). Hetkessä nämä toisilleen
entuudestaan tuntemattomat ihmiset rakensivat hämmästyttäviä
jättirakennuksia pahvista. Moni on hehkuttanut jälkeenpäin sitä, miten
hienoa oli, kun yli 10 metrinen rakennus kohosi lihasvoimalla ilmaan ja
sai uusia palikoita alleen. Asia, jota kukaan ei olisi yksin tai kaksin
pystynyt tekemään.
Ilman hyvää ennakkosuunnittelua ja työnjohtoa ei tämänkään olisi onnistunut.
Huomenna aloitan Projektinhallinta tapahtumatuotannossa kurssin uudelle ykkösryhmällemme.
Kujeet ovat osin vanhoja. Opintojakso on yhä ryhmätyötä. Olen saanut kantapään kautta oppia, että opiskelijat pitää "sisäänajaa" ja siihen kannattaa käyttää aikaa.
Mitä opiskelemme, miksi ja millä metodeilla?
Mihin pyrimme? Mitä osaatte, mitä odotatte, mitä minä odotan? Mihin suurempaan kokonaisuuteen tämä kaikki liittyy?
Avaan opiskelijoille yhteistoiminnallista oppimista. Samoin vertaisarviointia, ettei asia tule kurssin lopussa yllätyksenä. Mietimme alussa yhdessä ryhmässä toimimista ja ryhmähengen muodostumista.
Hieno esimerkki! Learning by doing ja yhteistoiminnallista oppimista parhaimmillaan! .-)
VastaaPoista